Närcon and NCC

Närcon. Ihana Närcon oli ja meni, muutama sananen siitä. Pahoittelen jo etukäteen, et mulla ei varsinaisesti ole kuin yksi kuva ja senkin tungen tähän alkuun. Kilometrittäin tekstiä, mut välissä on onneks vähän helpottamaan screenshotteja videoista, jotka tulen kasaamaan yhdeksi ja sen julkasen myöhemmin. Jottei tarvi selitellä jälkikäteen, niin NCC = Nordic Cosplay Championship.

Let's begin, shall we?

It was big!

Keskiviikko 23.7.

Kello soi erittäin ihanasti kolmelta aamuyöllä. Unta alla... kaks-kolme tuntia? Yllättävää kyllä mua ei väsyttäny yhtään, vaan reippaasti sain itteni ylös ja suihkuun yms. Mun piti vielä varmistaa soittamalla puol neljältä Tikille, et onhan se varmasti hereillä! Onneks oli. Mun veli haki mut neljän jälkeen ja lähdettiin sitten hakemaan Tiki. Lentokentällä oltiin kuuden jälkeen, tietysti ensimmäisinä. Meidän jälkeen kentälle tuli Hiron ja Yoki. Ei menny kauaakaan ku muukin matkaseura saapui, eli Iris, Arttu, Shewon, Nabi ja Päivi. Lentokoneeseen päästyäni mun päässä pyöri vain Sami Hedbergin Lentokapteeni-sketsistä "LENTOON NYT!", koska siinä kesti ihan liian pitkään, että se kone kierteli ja kaarteli, kunnes pääsi kiitoradalle. Ei, mä en pidä lentämisestä enkä varsinkaan nousuista.

Arlandan kentällä sitten otettiin porukkakuva ja lähdettiin ettimään ihmistä Närconin puolesta, jonka pitäisi olla meitä vastassa auton kanssa. Vähän häslinkiä heidän puoleltaan, olivat varautuneet vain yhteen autoon, johon mahtuis vaan maksulliset viisi henkilöä. (Kolme kisaajaa, komitean jäsen ja tuomari) Meidät assarit oli unohdettu... osan porukasta piti siis jäädä odottamaan toista autoa, mutta itse kiipesin ensimmäiseen autoon Tikin, Shewonin, Nabin ja Iriksen kanssa. Matkalla pysähdyttiin Maxiin syömään ja nähtiin siinä pihalla jotain, mikä sai varsinkin mun ja Nabin silmät loistamaan... POMPPULINNA!! (tai kuten ruotsalaiset sanois, että hoppborg) Siis oli niinku ihan pakko päästä pomppimaan sinne! Lapsillehan se oli suunnattu, mut voitiin aina sanoa, ettei osata kieltä. ;D Käytiin kumminkin ensin syömässä ja sitten pomppimassa. (hyvä järjestys, mut ei tullu huonoa oloa sentäs) 

Linköpingiin saavuttiin n. 12-13 välillä. Hetken päästä tapasimme Patrikin, joka tulisi huolehtimaan meistä koko vierailumme ajan, jotta meillä varmasti olis kaikki hyvin. Ensimmäisenä mentiin Campushalleniin, jossa majotuttiin. Siellä oli ihanan viileää ja muutenkin tosi kivaa, että meidät NCC:läiset oli erotettu muista. Suomalaiset ekana paikalla, joten päästiin ekoina valitsemaan nukkumapaikat! Siellä oli seinä missä oli pelkästään peiliä, niin se oli meidän Finnish Wall! Kauaa ei menny, ku lempparipaikat oli valittu.

Campushallenissa tarpeeksi hengattuamme lähdettiin ihanaan kuumaan paahteeseen ja tutustuttiin muuhun alueeseen. Hetken aikaa kierreltyämme ja hengattuamme lähdettiin käymään NCC Vip-huoneessa, mikä oli varattu ihan vain meitä varten. 8) Sielläkin oli ihanan viileää ja varsin lupaavat tilat. Palattiin Campushalleniin ja siellä sitten alettiin tavata lisää ihmisiä, myös enemmän ulkomaalaisia ja tervehdykset vaihdettiin heti. Myöhemmin käytiin hakemassa meidän badgemme, mitkä toimi kulkupasseina koko tapahtuman läpi. Illemmalla käytiin sitten pienellä porukalla tanskalaisten ja norjalaisten kanssa katsomassa lavan rakentumista ja tavattiin ihana Stage manager Sofia. Lavakierroksen jälkeen suihkuun ja nukkumaan. Aika moni suomalaisista sammui todella nopeasti. Itsehän olin tuttuun tapaani sillee: "Jaa." ja tuli valvottua 20h putkeen, eikä edes väsyttäny.

Torstai 24.7.

Mä heräsin ekan kerran klo 3.44, eikä kauheasti enää väsyttäny. Jeei... Ois luullu, että ois väsyttäny, koska tuli tosiaan valvottua se 20h edellisen päivän aikana. Parasta oli, et ajattelin kellon olevan ainakin seitsemän tai kahdeksan. Siinä sit kitkuttelin ja heräsin viideltä, jälleen kuudelta. Vähän väliä heräilin ja näin ihan hämäriä uniakin siinä. o_O Yhdessä unessa pidin niin kovaa mekkalaa, että oikein toivoin, etten vain pitäny oikeasti ääntä, mut eipä kukaan ainakaan mitään sanonu. :D Vihdoin ylös noustuani pistin itteäni kasaan ja sit lähdettiinkin aamupalalle.

Aamupala oli mun mittapuulla hulppea; leipää, appelsiinimehua (mitä oikeasti kaipasin ja toivoinkin olevan) ja muroja joihin sai laittaa jugurttia. Weird, mutta toimi yllättävän hyvin. Aamupalan jälkeen Sofia piti meille infomeetingin NCC-porukan kesken, minkä jälkeen oltiin vapaita. Käytiin kiertelemässä enemmän ja sitten pitikin hoitaa velvollisuuksia Tikin kanssa. Tekniikkatiimi tavattiin, joiden kanssa käytiin valo- ja erikoisefektitoiveet läpi, joita haluttiin käyttää esityksen aikana. Näiden jälkeen Tiki kävi haastateltavana ja kuvattavana green screeniä vasten, jotka tultaisiin näyttämään finaalissa ennen kisaajan esitystä. Tikin osuuksien jälkeen odoteltiin Nabin kanssa Shewonin osuuksien loppumista, josko he lähtisvät meiän kanssa syömään vai kuinka. Päätettiin lähteä eri suuntiin ja syötiin grilliltä erittäin maittavat burgerit, minkä outoutena oli kylmä sämpylä ja paistettu pihvi...

Burgereiden jälkeen päätettiin ettiä myyntisalit, joita ei sitten koskaan löytynyt. Tästä tuohtuneena lähdettiin käymään taidekujalla ja sen jälkeen kaupassa. Liian pitkän kävelymatkan jälkeen tallusteltiin takaisin ettimään myyntisalit ja vihdoin löydettiinkin. Monessa ovessa luki vaan "EJ INGÅNG" nii ei se helppoa ollu! Paljon kivaa ostettavaa ois ollu, mut osa liian kalliita. Mietin, et ainoastaan kattelen ekalla kierroksella ja sit tuun jokin toinen päivä oikeasti ostamaan, koska nyt oli vain ihan liikaa vaihtoehtoja. Kierrosten jälkeen oli mentävä Campushalleniin viilentämään ja lepuuttamaan jalkoja, koska oltiin aika kiitettävästi kävelty ympäriinsä. Jonkin aikaa lepäiltyämme lähdettiin silittämään Tikin NCC-finaalipukua ja siitä lähdettiinkin kattomaan iltashow:ta. Show:n alkupuolella jokaisen NCC-maan edustajat kävivät viemässä lippunsa lavalle ja meiltä oli ketkä muutkaan, kuin Hiron ja Yoki Aliisaksi ja Nuuskamuikkuseksi pukeutuneina. <3 Heistä en valitettavasti ottanut kuvaa, mutta kyllä videossa ilmenee. ;)

Iltashow'n jälkeen jäätiin kattomaan esityskisaa ja kannustettiinkin suomalaisia osallistujia, Minoreaa ja Yukiharaa. Hauska tapaus muuten silloin ku käytiin illalla silittämässä; huomasin Minorean cossissaan, mut en ensin tunnistanu Minoreaa. Tiki tunnisti Queen's Bladen ja mä kurkkasin Cosplay Verkstadin (missä silitys tapahtui) ovelta ulos uudestaan ku tuli se perinteinen aivojen raksutus ja "...hetkonen..." ja kysyin, että onks se Minorea ja olihan se. :D Heidän hienon ja sarjauskollisen esityksensä jälkeen kateltiin vielä muutama esitys, mut ne oli aika blaah joten lähdettiin takaisin Campushalleniin suihkuun ja rentoutumaan. Seuraava päivä olikin aika tärkeä, nimittäin NCC:n finaalipäivä!

Perjantai 25.7.

Big day! Nousin kun jaksoin, eli jossain ysin ja kympin välillä? Rupesin laittamaan meikkivoidetta naamaan, koska ajattelin cossaavani Death the Kidiä Soul Eaterista. Tällä kertaa oli jo mun kolmas DtK-pukuni, sillä valmistin valmisvaatteista sen jakson puvun, jossa ne pelas koripalloa. Meikkivoide osottautu liian vaaleaksi mulle, koska näytin kuolleelta. Eikä se edes peittäny tarpeeksi, joten alko vaa vituttaa. Nyt mul on sit kaks tuubia tota meikkivoidetta ihan turhaan... Onneks Tiki lupas ostaa ne multa pois, koska sille ne sopii eikä se näytä kuolleelta. Kävin sit pesemässä meikkivoiteet kovan taistelun jälkeen pois. Minkä taistelun? No ruotsalaisilla on näköjään joku helvetin tapa linnottautua kymmeneksi minuutiksi vessaan. Onko niillä niin jäykkä paska vai meikkaako ne siellä vai mitä helvettiä ne siellä tekee? Sen vitutuksen aikana toi niiden jumittaminen ei helpottanu mieltä yhtään. :D Päätin etten cossaa mitään, koska ei mul toistaka meikkivoidetta ollu ja painuin aamupalalle.

Tämä DtK:n puku valmistui.

Aamupalalla kumminkin jäähdyttyäni ja uudestaan funtsittuani päätin kokeilla pelkillä puutereilla, koska niitä oli kumminkin kaksi mukana. Niillä sain ihan kivan naaman aikaiseksi, vaikkei ne kaikkea peittänykään enkä täysin tyytyväinen naamaani ollu, mut sai kelvata. Kajaalia silmiin ja kulmiin ja peruukki päähän ja puku päälle ja Tikiä auttamaan sen NCC-puvussa. Ku saatii sen puku päälle nii lähdettiinkin käppäilemään con-alueella ettien virallista photoshoot-paikkaa, johon Tikin piti seuraavaksi mennä. Oli kyllä ihan tuskasen kuumaa jopa mulla, joten en voinu ku kuvitella, että miltä Tikistä tuntui siinä megalomaanisessa asussaan. Kuvausten jälkeen mentiin NCC Vip-roomiin viilentymään ja odottelemaan, jotta Tikin tuomarointi alkaisi.

Tuomaroinnin jälkeen lähdin syömään Tikin, Yokin, Hironin, Shewonin ja Nabin kanssa. Jälkimmäiset kaksi tosin hävisivät johonkin? En ees tiiä mihin ne meni. :c Syömisen jälkeen palattiin viilentymään Campushalleniin ja hetken päästä olikin aika ruveta taas pukemaan, tällä kertaa kenraaliharjoituksia varten. Kenraaliharkat meni meidän osalta tosi hyvin! Just niin nappiin ku vaan voi mennä ja oli ihan kiva katella toisten harjoituksia. Harkat meni niin hyvin, että oikein hyvillä mielillä lähdettiin kohti finaaliesitystä ja oli mukava kuulla kehuja omalta NCC-porukalta. Näiden jälkeen jäätiin bäkkärille jännäämään tulevaa kisaa ja omaa vuoroa. Oli suorastaan epäreilua, että mä jännitin, mut Tiki ei! Siinä se vaan rauhassa tuolilla pelasi PSP:llä Ape Escapea ja mä pompin paikasta toiseen ku en pystyny olee paikoillani. 

Srs gamer

Sitten alkoikin se kutkuttava hetki, kun oma vuoromme lähestyi... ja lähestyi... ja lähestyi... ja sit mentiin! Kaikki hyvin, alku sujui niin kuin pitikin ja kohti loppua mentiin, missä mä mokaan. Just siinä lopussa sitten. Ei sitä kuulemma huomannu tai tajunnu kukaan, koska sitä ei ollut siinä. En nyt rupee sanomaan, että mikä se oli, mut mulla oli kyllä niin helvetin paha mieli sen jälkeen. En voinu mitään muuta ku syyttää itteäni (ja taisin ottaa sen vähän liian raskaasti), koska se oli mun vastuulla, vaikken mä voinu sille minkään, ettei se vaan tapahtunut. 

 

Katselin sen jälkeen muiden esityksiä sen minkä pystyin ja päätin lähteä suihkuun ja nukkumaan.

Lauantai 26.7.

Day off! Vapaata! Ei minkäänlaisia velvollisuuksia! Tai no... ainoastaan puoli kympiltä illalla piti olla Talk Show:n aikana bäkkärillä, koska talk show:n jälkeen julkistettaisiin NCC:n voittajakolmikko. Hyvin kyllä nukuttikin, koska heräsin vasta puol yhentoista jälkeen. Mikä lie ollu syynä. Pari kertaa kyllä heräsin yön aikana siihen ku jostain syystä valot rämppäs päälle, mut niiden jälkeen nukuin kyllä sikeästi, vaikka korvatulppa oli lähteny yön aikana lipettiin. Aamupalan jälkeen lähdin vain kiertelemään con-aluetta Nabin ja Shewonin kanssa. Ees-taas, as usually.

Alun perin oli puhetta NCC-porukalle järjestettävästä illallista, mutta ilmenikin, ettei assistentit pääsekään syömään. >8C Onneksi sitten kumminkin assareille järkättiin oma täysin omakustanteinen illallinen, jonne sai lähteä jos halusi. Lähdettiin sitten assariporukalla puol seiskan aikaan illalla kiinalaiseen ravintolaan. Ja voi että se ruoka oli niiiiiiiiiiiiiiiin taivaallista, vaikka ehkä vähän liian mausteista mulle, mut kyllä maistui silti. Sushiakin maistoin ja se maistu ihan hyvältä. En kyl maistanu ku vaa sitä missä on riisiä ja katkarapua (koska en uskaltanu...), mut voisin kyllä testata niitä joitain muitakin. Oli muutenkin tosi kivaa päästä pois con-alueelta edes hetkeksi ja sai vihdoin OIKEAA ruokaa, eikä vain jotain toasteja tai patonkia missä on yksi nakki sisällä tai hamppareita. Meil oli Yokin, Satun ja kainolieron kanssa oikein mukavat keskustelut. Oli kivaa saada puhua suomea ja asetuttiinkin niin, että oltaisiin nelistään. :D 

Paluumatkalla oli vähän hurja taksikuski, joka ajeli kaistaviivojen päälle ja mutkissa se tais kaasuttaa vielä enemmän niin, että meinattiin lentää Yokin kanssa takapenkillä! Mentiin käymään Campushallenissa ja siitä ruvettiinkin sitten valmistautumaan illan toimintoja varten.

Jännättiin ihan hulluna tuloksia ja se kyllä vähän näkyikin porukassa. Hiukan levotonta meininkiä ja joku muukin hyppi ja pomppi paikasta toiseen ku mä! Hetken (jos toisenkin) odoteltuamme saatiin vihdoin tulokset ja mietin, miten hienoa ois saada triplavoitto Suomeen, mutta melko epätodennäköseltä se tuntu. Kolmas sija meni Ruotsiin ja toinen sija Tanskalle, MUTTA OMFG SUOMI VOITTI NCC:N! PÄIVI VOITTI UPEALLA JACK-PUVULLAAN JA ESITYKSELLÄÄN! Siis mä kuvasin ton koko höskän ja jälkikäteen katottuna kuva vaan hyppii ja heiluu ku en vaan voinu pysyä paikoillani! Koskaan ikinä missään arvokisoissa Suomi ei ole pärjännyt yhtä hyvin, mutta kyllä oli nyt jo aikakin ja Päivi vei palkinnon kunnialla kotiin! Vielä kerran hurjasti onnea TODELLA ANSAITUSTA VOITOSTA Päiville tätäkin kautta! Päivin esitys nimittäin oli valehtelematta ainut, mikä sai mun ihon kananlihalle ja ihokarvat pystyyn ja se osui niin nappiin kuin vain voi osua. 

Tietysti sen jälkeen oli niin kovassa hypessä, että ihmettelee itekin miten sitä niin vaan pomppi ja hyppi, vaikka edellisenä iltana oli mieli maassa but that doesn't matter. Voittajan ja muiden kisaajien poistuttua me muutama hylkiö; mä, Nabi, Arttu ja yksi tanskalainen (miks tanskalaiset puhuu niin paljon...) vetäydyttiin NCC Vip-huoneeseen rauhottumaan. Kauhean pitkään ei jaksettu kumminkaan siellä Nabin kanssa olla, joten lähdettiin vaellukselle. Käytiin päälavan iltabileissä kattomassa meininkiä, minkä jälkeen painuttiin ruohikolle puun varjoon istuskelemaan. Puun varjoon, iltakymmeneltä (vai yhdeltätoista?) jolloin oli jo pimeää. Kyllä. Luit oikein. Tavattiin sattumalta muita suomalaisia, joilta saatiin vähän iltapalaksi nuggeteja mäkistä ja mentiin mussuttamaan niitä katukiveykselle. Ahmimisen jälkeen päätettiin lähteä ettimään ne ja päädyttiin itekin bailaamaan! Sopivasti juuri silloin oli DJ soittamassa. Bailaamisen jälkeen lähdettiin kohti Campushallenia, josta suihkuun ja nukkumaan. Eipä mua kyllä väsyttäny, koska olin edelleen hypessä, mut ei auttanu muu ku yrittää nukkua.

Sunnuntai 27.7.

Lähtöpäivä. Nyyh. :c Melko kehnon aamupalan jälkeen lähdettiin käymään Tikin ja Hironin kanssa myyntisaleissa, josta poistuttuamme napattiin myös syötävää mukaan, jotta pärjättäisiin edes hetki ennen lentokentälle lähtöä. Ite ostin vain mustan pörröisen nemunekon, mikä sekin meni mun siskolle, koska se oli sellasta toivonu. Itelleni sen ostin, mut ostan sit jostain toisesta tapahtumasta itelleni uuden. Ostosten jälkeen mentiin Campushalleniin syömään ja pakattiin loput tavarat ja raijattiin ne NCC VIP-huoneeseen.

Kellon lähestyessä puol kolmea alkoi ensimmäiset tiimit lähtemään. Hyvästelyt oli kamalia... joutui hyvästelemään liian monta mukavaa uutta tuttavuutta. ._. En tiiä, että kuinka monelle ja kuinka monta kertaa suomalaiset sanoivat: "You have to come to Desucon Frostbite!" Erityisesti Debbien ja Patrikin hyvästelyt oli vaikeimpia ja piti aika nopsaa lähteä huoneesta pois, ettei vaan tule tippa linssiin. Lähdön aikana oli varsin hellyyttävää, että Patrik ja Debbie tulivat vielä auton ikkunoita lääppimään (ja molemmat kans hyppäs meidän autoon sisälle, että he lähtevät mukaan <3 ) hyvästellessään ja näyttivät hekin suruisilta. Kyyneleitä ei voinut estää, varsinkaan ku katto Shewonin kyynelehtivän. Suomi saapui Närconiin ekana ja poistuu vikana. Ikävä tulee. Matka kohti (tylsää) Suomea alkoi. Olisin viihtyny pidempäänkin.

Automatkalla pysähdyttiin lähihuoltsikalla, jossa Närcon tarjosi matkajuomat. <3 Erinomaista palvelua loppuun saakka. Matkalla juututtiin pieneen ruuhkaan, mut onneks oltii lähetty sen verran ajoissa, ettei ollu kentällä sit mikään kiire. Kentällä mun pyynnöstä kuvasin videon, jossa Suomen tyypit vilkuttaa kameralle ja lisään sen NCC-videolle. Check-in tehtiin ja mentiin porttien läpi. Syötiin porukalla kentällä ja hetken päästä tuli se hetki, kun boarding lennolle alkoi. Sitten, se hetki mitä varten kasailin itteäni melko pitkäänkin. Nabi piti hyvästellä... Se oli ehkä kamalinta ikinä, enkä vaan pystyny pidättää itkua millään. ;__; Sanoinkin Nabille, että: "Sori ku mä oon tällänen säälittävä." :'D Mut en kuulemma oo. Ihana Nabi, ylistyslaulu sulle. <3 Nabi lähti ja me talsittiin koneeseen. Yokin kanssa meil oli oikein rattoisat keskustelut, onneks saatiin yks oikein mukava ulkopuolinen ihminen vaihtamaan paikkaa niin, että päästiin vierekkäin!

Toiset itkut tuli itkettyä Helsinki-Vantaan lentokentän ulkopuolella ku piti hyvästellä koko muu Suomen jengi, paitsi Tiki, jonka kanssa kuljettiin samalla kyydillä. Matka meni ihan rattoisasti. Kotona mun ensimmäinen lause oli: "Tääl on tylsää, tahon takas." Närcon, NCC and dudes and dudettes; I miss you all. <3 Kiitos matkaseurasta kaikille, jotka tässä merkinnässä mainitsin. Toistin monta kertaa sanan "ihana", mutku kaikki oli ihania. Deal with it.

"Heiheiiii!"