Tracon 8

Jospa mäki saisin vihdoin ja viimein avattua sanaisen arkkuni Traconista! Eihän täs ookaa menny ku... vähän päälle viikko. Mut oonkin venaillu kuvia ties mistä, jottei tää merkintä ois pelkkää tekstiä. ^^ Mutta mutta, asiaan!

Ostettiin Sestran kanssa Traconin rannekkeet jo saman vuoden Frostbitesta, eli todella aikaisin. Frostin päättymisen jälkeen ku päästiin molemmat koteihimme, nii olihan se kokeiltava sit heti näitä aivan uusia KANKAISIA rannekkeita - molemmat kun oltiin totuttu paperisiin. Noh... katottiin, että onpas näppärä, kun siin on hieno sulkija, niin ei tarvi murehtia, et pitäs vetää saksilla poikki. Joo, hieno sulkija olikin, mut eipäs se avautunutkaan siitä enää mihinkään. Muistan niin elävästi sen tilanteen ku itken Sestralle mesessä (RIP <3), että: "TÄÄ MUN RANNEKE EI LÄHE POIS!!", johon Sestra vastaa: "Oota mäki kokeilen... TÄÄ JÄI JUMIIN!" Voi meitä hölmöjä... ei koskaan, KOSKAAN, kannata päästää kahta blondia keskenään kokeilemaan jotain täysin uutta.

Viime päivityksessä mainitsin, että ottaisin mukaani Hitsugaya- ja Ginko-cossit, mutta päätinkin jättää Ginkon kotiin. Sen puinen reppu ei ois vaan mahtunut enää autoon, eikä Ginko ois ollu mitään ilman sitä reppua. Matka Traconiin alko perjantaina, kun pääsin puol kolmelta töistä ja hain Lilyn asemalta ja siitä sitten ruvettiin matkustamaan hakemaan Sestra. Viimeistään Sestran luona huomattiin, ettei kyllä millään ois mahtunu enempää tavaraa mukaan; se vei YKSINÄÄN tavaroineen koko takapenkin ja mun ja Lilyn tavarat oli takapaksissa ja Lilyn osa sen jalkatilassa. :D Vähän vaan tavaraa... mut hyvin mahduttiin! 

Upea kankainen ranneke! Sori kuvan laatu, ei voinu ite ottaa kuvaa ku oma ranneke on jo menny roskiin...

Jännäksi tämän reissun myös teki se, etten ole koskaan ajanut Tampereelle, enkä noin pitkää matkaa. Mut kuiteski loppujen lopuks ajomatka suju varsin rattosasti eikä mitään pahempia ongelmia ollu, vaikka yhdessä kohtaa ajettiinkin vikaan, koska ei kuunneltu navigaattoria... Älkää ajako Lahdessa, varsinkaan Aleksanterinkadulla! Siel on ihan hirveetä ajaa ja olin ihan hätää kärsimässä. D: Nyt viimeistään ymmärsin sen, miks Sestra aina vinkuu, et lahtelaiset ei osaa ajaa ja ei, ne ei osaa ajaa. Matkalla pysähdyttiin pari kertaa syömässä ja ruokaa hakemassa, mut sit tiputettiin Lily matkan varrelle ja painuttiin Sestran kanssa Roxxille terrorisoimaa sen kämppää! Kiitokset Roxxille, että jaksoi meitä ja meidän tyhmiä juttuja! Ja anteeksi niistä lukuisista flashbackeista. :'D

Traconista:

Myöskin viime postauksessa mainitsin, että jotain jännittävää, hieman pelottavaa, hermoja raastavaa jne tulee tapahtumaan ja tässähän se sit: Osallistuin pukukilpailuun! Sestra mua sinne koko ajan oli tunkemassa, että: "Nyt menet sinne!" ja olihan se osallistuttava. :| Hitsugayalla osallistuin ja hyvin pitkään mulla oli fiilikset siitä, että mun puku on aivan liian lame sinne upeiden cossien sekaan... Kuinkakohan monta kertaa Sestra sai sanoa vastaan mulle, että: "Eikä ole! Se on todella laadukas cossi" mut vaikea se oli jotenkin uskoa. Alexillekin mainitsin asiasta ja sekin sanoi, että laadukas on, että sekaan vain! Kai mun oli sit vähitellen uskottava, että hyvä se on ... ;__; Ei muuta ku ilmottautuminen ja yhteys cosplayvastaavaan kyselemään erinäisiä juttuja. Mm. tuli ilmi, että miekka täytyy tehdä kokonaan itse uudestaan ja niinhän mä sit teinkin ja hyvä siitä tuli. Sitten itse Traconin tapahtumiin vihdoin ja viimein!

Lauantai: 

The kisapäivä. Mä ihmettelin kovasti, että missä mun jännitys on? Mä yleensä jännitän kaikkea ja aina, vieläpä päivää ennen, mut nyt se oli tiessään. Mun jännitys ei yltyny edes silloin ku pääsin paikan päälle. No, sitä en miettiny sen enempää, vaan kävin ilmottautumassa olevani paikalla, josta marssin backstagelle hakemaan numerolappuseni. Backstagella kans tapasin oman cosplaymammani (<3), jotka on aivan ehdottoman tärkeitä bäkkäreillä! Pitivät kunnolla huolen meistä pienistä, ettei kukaan vain kuukahda kesken kaiken. Bäkkärillä käynnin jälkeen kävin kuvauttamassa itteni ja siinä samalla vähän aikaa jutusteltiin Biitin kanssa. 

© Emilia Lahtinen

Sen jälkeen olikin aikaa puoli kolmeen saakka, jolloin piti mennä käymään tuomaroinnissa. Väliajalla kävin Sestran kanssa kuvailemassa sen Myobi-cossia Alichinosta ja kävästiin myös hakemassa myyntipöytäsalista parhaat päältä. Myobin kuvista tuli erityisen hyviä, vaikka itse sanonkin ja ehkä vähän oma kehu haisee, mut saa haistakin. Traconin syksyinen sää soveltui täydellisesti Myobiin, joten mitä muutakaan kuvasta voi tulla, kuin täydellinen?

Tuomarointia ennen käytiin vielä katsastamassa lava, että miltä se näyttää ja miten siellä ollaan. Tuomaroinnin koittaessa, mua ei jännittäny vieläkään! Ehkä semmoin pieni oli havaittavissa, mut ei oikeastaan ollenkaan mitään. O.o Miten se on mahdollista? Oonko mä päässy ylenpalttisesta jännittämisestä yli? En usko. Mut tuomarointi meni oikein hyvin ja sain mielestäni selitettyä sen mitä kysyttiinkin ja mun onneksi kysymykset oli helppoja. Eikä se tilanne ollu niin kiusallinen ku mitä ois voinu olettaa, ensikertalainen kisassa kun olin. Tuomaroinnin jälkeen mulla oli aikaa puol viiteen asti, joten häröpalloiltiin Sestran kanssa ties missä. 

Mun kisanumerolappunen! Harmi, ettei siinä lukenu FankiKitsune, kuten ilmotin. :/

Sitten kello alkoikin lähestyä puolta viittä ja oli jätettävä Sestra ison salin jonoon ja lähettävä bäkkärille, missä sit viideltä kateltiin kun WCS-kisaajat pisti parastaan. WCS:n (World Cosplay Summit) jälkeen olikin sit meidän vuoro ja rupesin tuntemaan jotain varsin tuttua... No sieltähän se jännitys alkoi sit tulla! Järjestäydyttiin jonoon ja mitä lähemmäs oma vuoro tuli, niin sitä enemmän mua alko jännittää. Ekaa kertaa missään kisassa, nii kai sitä saa vähän jännittää? Sit tulikin oma vuoro... sydän hakkaa tuhatta ja sataa, en kuule musiikkia, ainoastaan yleisön hurrauksia. Silmieni edessä on mustaa massaa, onneks siel on niin kirkkaat valot ettei yleisöä näe ollenkaan! Lavalla sit pari posea ja äkkiä karkuun... Yhteiskuvan jälkeen julkistettiin palkinnot ja itellehän ei sijotusta tullut, mutta en edes lähtenyt sitä hakemaan, vaan ainoastaan lavakokemusta. Sijoittuminen ois ollu mukava plussa, mutta en harmistunu ollenkaan, ettei sijaa napsahtanut. 
 

Lavakuva. © Tapio Matikainen

Mut kisaaminen oli kivaa! Varmasti kisailen jatkossakin, mut missä ja milloin? Se on sit toinen asia. :) Kisan jälkeen lähettiinkin sit hyvin piakkoin autolle ja takas Roxxille. Haettiin siitä lähistöltä pizzat ja kateltiin pari Ice Age -leffaa. Tai no... mä ja Roxx katottiin, Sestra nukku. Sit vaan nukkumaan ja odottelemaan sunnuntain koitoksia!

Sunnuntai: 

Aamulla sai onneks nukkua vähän pidempään. Herättyäni vähän söin ja pakkasin kamat ja huikkasin moikat Roxxille ja lähin Tampere-talolle, jonne Sestra oli menny jo tunteja aikasemmin oman NCC-hommansa (Nordic Cosplay Championship) vuoks. 

Tällä kertaa tehtiin Sestran kanssa historiaa: ME KÄYTIIN OHJELMASSA! Kyllä, suuri ylläri. Yleensä suunnitellaan ennen conia, että: "Tonne vois mennä!" Mutta totuus on se, ettei yleensä käydä muuta, kuin kattomassa kisat. Nyt jopa käytiin kattomassa Calssaran ja Elffin paneeli aiheesta "Cosplay around the world". Paneeli oli varsin mielenkiintoinen ja itelle tuli monia yllätyksiä, että miten muissa maissa käyttäydytään. Suurin ylläri oli Brasilian meininki, jossa toisten proppeja saatetaan tuhota, jos niitä ei vartioida tarpeeksi! O_O Kertoivat myös, että joku tyttö oli kisajonossa ja hänellä oli pitkä peruukki. Hän oli sitten siinä jonossa kääntynyt ja joku hänen takanaan oli vetäissyt saksilla sen pitkän peruukin lyhyeksi! Miten joku kehtaa tehdä noin?! Oltiin Sestran kanssa samaa mieltä, että sinne ei mennä ikinä, jos ulkomaille lähdetään.

Tapasin myös pikkuserkkuni Traconissa, jotka tulivat sinne yllättäen ja vähäsen heille esittelin, että mitä Traconissa tapahtuu. Heidän lähtönsä jälkeen tapasin Kein ja hengasin sen kanssa kisojen alkuun asti ja sain houkuteltua yleisöön mukaan kannustamaan Sestraa! Sestran esitys NCC:ssä Rachel Alucardina oli huikea ja tykkäsin myös Shewonin esityksestä. Oltiin Kein kanssa samaa mieltä parhaista ja meiän veikkaukset voittajista osui oikeaan, sillä Sestra ja Shewon voittivat molemmat! NCC:hen lähtee siis neljä edustajaa per maa. Onnea molemmille voitosta! Ansaitsitte voittonne. :) Myös esityskisan top3 oli mielestäni erityisen oikea, mutta siitä en hölise sen enempää. :D Onnea Teme ykkössijasta ja Cidi parisi kanssa kakkossijasta. :) Onnittelut myös kolmosiksi tulleelle Vocaloid-ryhmälle.

Sestra lavalla. Noi kengät on ufot, mut ei niil oo hankala kävellä ku ensin harjottelee...

Kisojen jälkeen autolle ja kotia kohti. Tuulos on kyl hyvä pysähdyspaikka ja etenkin ne Hesen ruuat maittoi hyvin. Ite olin kotona joskus kymmenen jälkeen ja seuraavana päivänä sit aamuvuoroon töihin... ai että oli mukavaa. :'D Ei väsyttäny ei... eikä ollu conimasennus päällä ei. Mut onneks siitäki selvittiin. Itse conista ostin Bleachin uusimman pokkarin nro 50 ja muutamat pockyt ja ramunet. Pockyja ei niin kauheasti tarvinu ostaa, sillä Sestra hävis meidän yhden vedon ja palkkiona se osti mulle yhet pockyt. >: ) Paljoa en ostanu, mut jonneki se raha kuiteski kauniisti katosi. :D

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin, seuraavaan päivitykseen! Jos vaikka saisin väännettyä niit sarja-postauksia... en lupaa mitään. Mutta hei joo! Meinas täysin unohtua, kuinka Kifia otti musta huikean videon... loppuhuipennukseksi se: http://instagram.com/p/eRhNs7wbnc/#  Selvennyksenä sen verran, että toi sateenvarjo ja punanen ötökkä on Sestran. :D